Sain käsiini sattumalta Kotilääkäri lehden syyskuulta 1997. Siinä oli yritysvalmentaja, lääketieteen tohtori, Heimo Langinvainion haastattelu.

Hän kirjoitti näin:

”Työelämässä on alettu tunnustaa, että ihminen ei ole vain mekaanisesti asioita suorittava, vaan tunnetasolla kokeva, henkisesti etsivä olento. Työelämässä ei riitä, että pyritään saavuttamaan vaan toiminnalliset tavoitteet. Myös henkistä puolta on viljeltävä, jotta ihminen jaksaa innostua työstään, ja työn jälki on laadukasta. Työmaailmaa pitkään hallinnut suorituskeskeisyys on johtanut muun muassa steriileihin palvelusysteemeihin. Työntekijöistä on tehty robottimaisia tinasotilaita, jolloin henki on poissa.
Ajatellaan vaikka ravintoloita. Monissa paikat kiiltävät, mutta kauneudentaju ja lämpö puuttuvat. Sitten tulet pieneen nyrkkipajaan, jossa kaverit tulee likaisissa kuteissa kourat rasvassa, ja aistit heti fiilistä, henkeä.
Hyvä Hengen ominaisuuksia ovat ymmärtäväisyys ja turvallisuus. Hyvä Henki on leikkisä, lapsenomainen, tukea antava, erilaisuutta ymmärtävä. Hyvä Henki on kuin hyvä ystävä. Jos olet alamaissa, turvallisuus on sitä, että tehdessäsi virheitä tai mokatessasi tiedät, että ystävä ymmärtää. Hän ei rankaise sinua, vaan vapahtaa ja antaa luvan ottaa rennosti. Sinun tulee hyvä olla ja seuraavana päivänä jaksat paremmin.
Hyvä hengen luominen on tiedostamiseen liittyvä prosessi, joka tarvitsee kehittyäkseen aikaa. Esimiehellä on hengen avaimet, mutta kaikki muutkin tuovat siihen osansa. Hyvä Henki lähtee liikkeelle aidosta kiinnostuksesta ja arvostuksesta. Hyvä Henki on todellisuuden henki. Jos asenteesi on, että minua ei pätkääkään kiinnosta työtoverini, ihmisellä on intuitiivinen kyky tiedostaa se, ja henki karkaa.
Kun ihmiset alkavat kokea, että he voivat puhua omista elämyksistään ja tunteistaan, he löytävät myös motivaation tehdä työtä jokaisella solullaan. ”

Työpaikalla voisi yhdessä tehdä Gosbin – työpaikan oma Hyvän Hengen maskotti Gosbi – jokaisen voimanlähde.

#työhyvinvointi #yhdessä #hyvähenki #johdatyöhyvinvointia